Pöytäliinan ympyräkuvion halkaisijalla
seisoi kuohuviinillä täytettyjä laseja
Eteispalvelija kurottautui varpaisilleen,
sieppasi
huoneeseen astuneen herrasmiehen knallin.
Odotetun vieraan kallon keskikohdasta
versosi pienikokoinen Eiffel-tornin
näköiskappale.
Se oli metallia ja kasvukautensa aikana
se oli saanut hiukset varisemaan.
Pienen pieniä ihmisiä seisoskeli tornin
52. kerroksen ravintolassa ja
näköalatasanteella.
Lilliputit sorisivat repliikkejä,
esimerkiksi:
“kuinka hulppeita harjuja siintää
horisontissa”.
Kaikki ymmärsivät heti: vieraalla ja
tornilla
oli niin sanottu symbioosisuhde.
Kumpikaan ei voinut elää ilman toista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti