Vorkutasta hei

Kun me saavuimme Vorkutaan,
jäkälää paljon kuin lunta,
Gulag-vangit tekivät kaiken,
nussin häntä, joka on kokeellisista pienin,
pituuskasvultaan,
siitä on kauan 50 vuotta,
nyt olen yli yhdeksänkymmenvuotias, huulissani
kasvaa viiksiä, olen yhä juoksussa,

vartija,

ei siellä seksiä ajateltu,
oli niin helvetin nälkä ja kylmä.
Ja kivihiilipöly huumasi aistimia.
Stalin ja viikset.

Juhlimme baarissa nimeltä Berlin.
Mikä meitä vaivaa?
Tyttö on kotoisin Nagasakista?
Tai mistä vain, menemme pohjoiseen.

Isku yhteen suuntaan, tuli kaivos.
Isku toiseen suuntaan, tuli metsätyömaa.
Isku kolmanteen suuntaan, tuli rautatiemaa.

Just ja pakkanen. Minä olen etelästä ja minä tiedän, että näin pitää tehdä, eikä kukaan
kerro minulle ikinä, ettei näin pitänyt tehdä. Siksi
että tiiliä oli tarpeeksi. Ja tiliä.

Stalin sanoi.
Ja rautatie tuli etelästä.