tiistai 10. elokuuta 2010

Kansalaisyhteiskunnan kehitys on Venäjän ainoa toivo

Ihmisoikeusaktiivi Juri Džibladze toivoo Euroopalta tukea Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. Samalla hän epäilee presidentti Medvedevin uudistuksia.

"Putinin presidenttiaikana EU vetäytyi venäläisten kansalaisjärjestöjen tukemisesta, koska Venäjän viranomaiset hyökkäilivät ulkomaista tukea saavien järjestöjen kimppuun", sanoo Juri Džibladze, moskovalaisen Demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämiskeskuksen johtaja.

Džibladzen mukaan presidentti Medvedevin puheet "modernisaatiosta" tarjoavat nyt mahdollisuuden Euroopan ja Venäjän väliselle kansalaisjärjestöyhteistyölle. Hän toivookin, että EU lisäisi uudelleen rooliaan Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemisessa.

Venäjän talousvaikeudet lisäävät maan halukkuutta tehdä yhteistyötä EU:n kanssa Medvedevin pyrkiessä kehittämään Venäjän tuotantoaloja ja tavoitellessa ulkomaisia investointeja.

Heinäkuussa kun Medvedev kulki presidentti Halosen kanssa käsikynkkää Kultarannassa ja einehti luomukaritsaa, Džibladze osallistui Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ruotivaan Finrosforumiin Helsingissä.

"EU:n pitäisi talouspuheiden lisäksi neuvotella Venäjän kanssa demokratiasta ja ihmisoikeuksista", Džibladze vaatii. Venäjä sivuuttaa usein YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kommentit maassa tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, mutta EU:n rahahanojen solinaa Venäjä kuuntelee. Džibladze ei ymmärrä, miksei EU käytä vaikutusvaltaansa: samoin kuin EU haluaa Venäjän energiaa, niin Venäjä on EU:sta taloudellisesti riippuvainen.

Itsenäiset kansalaisjärjestöt Venäjällä eivät kykene toimimaan ilman ulkomaista tukea, sillä valtion tukea ne eivät voi saada. EU:n ja Venäjän välillä tulisi lisätä myös opiskelijavaihtoa ja tutkijayhteistyötä, Džibladze pohtii.

Džibladzen pohdinnot kansalaisyhteiskunnan roolin nostamisesta Venäjällä ovat konkretisoitumassa, sillä Finrosforumissa lyötiin alustavasti lukkoon suunnitelma EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumin perustamisesta. Mukana on parikymmentä kansalaisjärjestöä Venäjältä ja EU-alueelta. Venäjältä mukaan ovat lupautuneet Džibladzen keskuksen lisäksi muun muassa Memorial ja Moskovan Helsinki-ryhmä. EU:sta mukana on erityisesti saksalaisia ja puolalaisia järjestöjä.

"Suomessa Finrosforum on painottanut, ettei Venäjällä ihmisoikeuskysymyksiä voi erottaa opposition poliittisesta taistelusta, kuten kokoontumisvapautta puolustavasta Aktsija 31:sta", kommentoi sähköpostitse tavoitettu Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Džibladze toppuuttelee
läntisiä idealisteja uskomasta liikaa Medvedevin "modernisaatioon". Medvedev pyrkii taloudellisiin ja teknologisiin reformeihin, mutta poliittiseen järjestelmään ei ole tulossa muutosta.

"Jos tapahtuisi aito modernisaatio, putinistien mukaan lukien Medvedev täytyisi lähteä", Džibladze naurahtaa.

EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumi voisi legitimoida riippumattomia kansalaisjärjestöjä. Putinin ja Medvedevin olisi vaikeampaa esittää ne vihollisina, jos ne olisivat mukana yhteistyössä EU:n kanssa, Džibladze pohtii.

Džibladze tyrmää arviot, että Medvedev pyrkisi Putinista riippumattomaan politiikkaan tai, että Putinin ja Medvedevin välillä olisi valtataistelua.

"Medvedev on elimellinen osa systeemiä ja on ollut sitä jo 10 vuotta, viime vuosina numero kolme tai numero kaksi."

Venäjän kansalais- ja ihmisoikeuksien parantumisen suhteen Džibladze on hieman pessimistinen: tilanne ei ole viime aikoina parantunut. Silti ilmapiiri on vaihtunut, vaatimukset muutoksista kasvavat, kuten miliisin mielivallan kritiikki. Tässä Medvedev on antanut periksi ja vaatinut parannuksia miliisissä ja oikeuslaitoksissa. Lainvalvontaelinten laaja korruptio on myönnetty julkisesti ja vaadittu sen vähentämistä.

Raivoon miliisin mielivallasta on liittynyt myös äärikansallisten ryhmien iskuja, kuten hyökkäyksiä miliisiasemille Venäjän kaukoidässä. Viime aikoina viranomaiset ovat myöntäneet, että äärikansalliset ryhmät ovat ongelma.

Toimittajien murhia ei silti ole selvitetty, väkivalta Pohjois-Kaukasuksella jatkuu ja turvallisuuspalvelu FSB:n oikeuksia on laajennettu. Valtion ihmisoikeusrikosten uhreille myönnetään ehkä pientä rahallista korvausta, mutta oikeutta he eivät saa, Džibladze äimistelee.

Kritiikki miliisin mielivaltaa ja armeijan väärinkäytöksiä vastaan on tilannekohtaista arvostelua, sen takana ei ole selkeitä periaatteita tai liikettä.

"Pitäisi keksiä miten ihmisoikeusliike voisi käyttää tavallisten ihmisten spontaania raivoa hyväkseen", Džibladze tuumii.

Finrosforum, Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi järjestettiin 21.–22.7.


Artikkeli on julkaistu myös 10.8. 2010 Fifi:ssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Opportunismin kritiikki

Ville Ropponen Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritaris...