tiistai 15. elokuuta 2017

Opportunismin kritiikki

Ville Ropponen


Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritarismin nousu.

Donald Trumpin noustua Yhdysvaltain presidentiksi historioitsija Timothy Snyderin (s.1969) oli pakko tarttua aseeseen. Hän aseensa on kynä. Syntyi teos Tyranniasta. Pamflettiesseessä Snyder vauhdittuu 1900-luvun historiasta. Hän luonnostelee 20 opetusta kuin työkalua. Niiden avulla tulee estää autoritarismin nousu. Teos on ajankohtaisempi kuin aikoihin: demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä.

Selkeät, kansantajuiset ja iskevät opetukset painottavat ennen muuta sopeutumattomuutta. Kaikki autoritaariset johtajat tarvitsevat kuuliaisia kätyreitä. Usein kuuliaisia siivittää opportunismi. Tämän ohella pahinta on reagoimattomuus: etteivät ihmiset tee mitään.

Aktiivisten kansalaisten on puolustettava instituutioita ja ammattietiikkaa, otettava itse asioista selvää, erottauduttava joukosta ja kannettava vastuuta. Yleisiä hokemia ei pidä toistella, vaikka muut toistelisivat. Yksityiselämää täytyy puolustaa. Kotisohvalle ei kannata jämähtää, vaan mennä ulos ja marssimaan kaduille epäkohtia vastaan. Asiat ratkaistaan todellisessa maailmassa – ei facebookin klikkausten avulla.

Passiivisuus edistää harvainvaltaa

Kun Snyderin teoksen lukee yhdeltä istumalta, voi tulla liiankin hälyttynyt olo. Onko tilanne näin paha? Eihän Trumpkaan ole vielä osoittautunut nuivimpien ennustusten kaltaiseksi. Turvallisuuteen tuudittautuminen tai ajatukset, ettei asioihin voi vaikuttaa, ovatkin historitsijan mukaan vaarallisia. Kansalaisten passiivisuus edistää harvainvallan kasvua. Kysymys ei ole vain Trumpista, hän on pikemminkin kansainvälisen taudin seuraus kuin syy.

Edessämme on oligarkian ongelma, joka käy yhä uhkaavammaksi, kun globalisaatio kasvattaa varallisuuseroja”, historioitsija kiteyttää.

Itä-ja Keski-Euroopan historiaan erikoistunut Snyder taustoittaa pohdintoja natsismin nousun kuvauksella ja Itä-Euroopan sortumisella kommunismiin toisen maailmansodan jälkeen. Myös vastarinta löytää vertailukohtansa menneisyydestä, kuten Puolan Solidaarisuus-liikkeestä 1970-luvulla.

Monet Snyderin siteeraamat ajatukset tulevat filosofi Hannah Arendtilta, jonka ajatukset tuntuvat nykyään koko ajan tärkeämmiltä.

Osa pohdinnoista liittyy vain Yhdysvaltoihin, mutta Snyder kommentoi myös Venäjän autoritarisoitumista. Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin Trumpin tukena on samaa demokratian vastaista jatkumoa, jota amerikkalainen äärioikeisto edustaa. Venäjä etsii lisäksi aktiivisesti tukea Euroopan äärioikeistosta.

Totuuden jälkeen fasismi

Kriittistä medialukutaitoa tulee vahvistaa. Snyder palaa monta kertaa siihen kuinka trumpilaiset puheet ”valemedioista” ja ”totuuden jälkeisestä” ajasta suhteellistavat moraalia. Suomessa puolustusministeri Jussi Niinistö ja Sininen tulevaisuus-ryhmän Timo Soini ovat käyttäneet vastaavaa retoriikkaa. Snyder sanoo suoraan: ””'totuuden jälkeinen' aika on fasismia edeltävää aikaa”.

Tulee kuulostella puheita ”ekstremismistä” tai ”terrorismista”. Tietyt turvallisuusuhat ovat todellisia, mutta uhkakuvien avulla voidaan myös viedä kansalaisvapauksia. Erityisesti täytyy olla valppaana ”poikkeustilan” ja ”hätätilan” kohdalla. Lukuisat tyrannit ovat käyttäneet juuri poikkeustilavaltuuksia valtaan noustessaan, eikä kerran julistettu hätätila ole ikinä loppunut.

Oliko USA sitten täysin toinen yhteiskunta ennen Trumpin valtaannousua? Snyder myöntää lopussa epäsuorasti, ettei näin ollut. Uusliberaalin kapitalismin siivittämä vaihtoehdottomuuden politiikka on jo pitkään haperruttanut demokratiaa. Ratkaisu ei silti voi olla ikuisuuden politiikka eli äärinationalistinen populismi. Nuorison on taas alettava tehdä historiaa tai kaikille käy huonosti, Snyder vaatii.

Tähän voisi lisätä, ettei asiaa voi sälyttää vain nuorison harteille. Toisin kuin Snyder arvelee, status quon puolustaminen ei yksin välttämättä riitä. Vaihtoehdottomuuden tilalle tarvitaan radikaalisti tasa-arvoisempaa politiikkaa.

Timothy Snyder. Tyranniasta. [20 opetusta 1900-luvulta]. Suomentanut Matti Kinnunen. Siltala 2017, 130 s.

Kritiikki on julkaistu Kansan Uutisissa13.8.2017.


sunnuntai 13. elokuuta 2017

Alkoholisti tanssii eteisen peilissä

Alkoholisti tanssii eteisen peilissä.
Hän on lähdössä jonnekin,
ihmiselämän kurmottaville valtateille.
Mikromuovihiukkaset kelluvat Atlantin aalloilla.
Ne eivät ole lähdössä minnekään.
Sarjamurhaajaa etsitään kiinalaisissa suurkaupungeissa ja
amerikkalaisissa suurkaupungeissa ja
pienissä kylissä Venäjän tundralla.
Ihmisveljemme kokoavat kännyköitä 20 tunnin vuoroissa Shangain slummeissa.
Ne metallit on louhittu Indonesiasta maaperästä, joka on yhtä juoksuhiekkaa.
Alkoholisti tanssii eteisen peilissä. Hän on viaton.
Hän ei aja loistoautoilla, ei matkusta suihkukoneilla,
ei edes sammu Oscar-gaalan jatkoilla.
Vaan jatkaa elämäänsä. Vaan jatkaa elämäänsä.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Timo Hännikäisen vastuu

Kirjailija Timo Hännikäinen on osaltaan vastuussa Suomessa nousseesta rasistisesta ja äärioikeistolaisesta ilmapiiristä. Hännikäinen on keittänyt kokoon ideologiaa alkaen kokoelmastaan Taantumuksellisen uskontunnustus (2007). Viimeistään esseeteos Kunnia (2015) näytti, että Hännikäisen ihanteena on jonkinlainen Mussolinin Italian kaltainen yhteiskunta.

Viime vuosina valtavirrasta eristyksiin joutunut Hännikäinen on koettanut virittää ideologisia näkemyksiään äärioikeistolaisen Uuden median kirjallisuuskriitikkona ja kolumnistina sekä julkaisemalla itse perustamansa kustannus Kiukaan kautta. Kiukaan julkaisemassa Hännikäisen teoksessa Lihamylly (2017) tekijä haukkuu lähes kaikki Suomen nykyiset kulttuuritoimijat, koska he ovat väitetysti kiusanneet Hännikäistä ja torjuneet tämän ihmisvihaiset näkemykset.

Hännikäinen on lisäksi järjestänyt kahtena vuotena peräkkäin itsenäisyyspäivänä äärioikeiston soihtukulkueen eli 612-marssin Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle. Marssin puheenvuoroissa hän on väläytellyt kansanmurhaa mahdollisuutena ratkaista niin sanottu maahanmuuttajaongelma.

Ei ole kysymys siitä kuinka hyvin Hännikäinen mahdollisesti kirjoittaa, vaikka eräät kriitikot ovat pitäneet  vain tätä asiaa tärkeänä. Kysymys on Hännikäisen ilmaisemien näkemysten tuhoisuudesta. Ja siitä mihin ne ihmisiä kiihottavat.

Nostalgia ei riitä

Parnassossa 2/2017 julkaistussa esseessään ”Historia voi valitettavan hyvin” Jari Tervo pyörittelee Francis Fukuyaman teesiä historian lopusta. Tunnetusti Fukuyama, poliittinen taloustieteilijä, lanseerasi teesin luennoidessaan Chicagon yliopistossa 1989 ja sittemmin teoksessa The end of history and the last man (1992).

Esseessä tosiasiaväitteet ovat yhtä tärkeitä kuin henkilökuvaus fiktiivisessä tekstissä. Kommentoin muutamia Tervon väitteitä. Komeasti kalskahtava ”historian loppu” ei Fukuyaman kielenkäytössä merkitse vain länsimaisen liberaalidemokratian – tuon ihmisen sosiokulttuurisen endlösungin voittoa. Fukuyama puhuu myös kapitalismin ja vapaakaupan triumfista. Tämän Tervo selittämättömästi sivuuttaa. Fukuyama ei väittänyt, ettei maailmassa olisi muita ideologioita vaan että kommunismin romahduksen vuoksi ei ollut muita ideologioita, joilla olisi ollut riittävästi voimaa kilpailla tasaväkisesti kapitalismin kanssa.

Tervon kielenkäytössä vapaakauppa mainitaan samassa lauseessa ihmisoikeuksien ja sananvapauden kanssa, ikään kuin kyseessä olisi arvo, ei talouspoliittinen valinta. Tällainen kielenkäyttö on nykyään tyypillistä. Uusliberalismi on hegemonisessa asemassa, joten sen ideologisuus piilotetaan, vaikka aatteessa ei välttämättä ole mitään uutta eikä liberaalia.

Tervon esseen ivan kohteena on ”populismi”, millä hän ilmeisesti tarkoittaa maailmalla noussutta oikeistopopulismia ja uusfasismia. Populistit haikailevat menneeseen eli ovat nostalgikkoja, Tervo tietää. Kulta-aika johon hän itse tuntuu haikailevan on kuitenkin kylmän sodan päättymistä seurannut 1990-luku. Tämä fukuyamalaisen historian lopun aikakausi. Ehkä siksi hänen esseensä esimerkki, pankkiryöstö, on sekin kuin menneestä maailmasta. Nykyään pankkiryöstöjä tapahtuu vain fiktiossa ja kehitysmaissa. Tietokonerikollisuus on jo kauan sitten muuttunut tuottoisammaksi ja riskittömämmäksi.

Tervo ei selvästikään näe kuinka uusliberalistinen kapitalismi on itse peruuttanut historian lopun kasvattamalla tuhoisasti tulo- ja varallisuuseroja maiden välillä ja sisällä. Oikeistopopulismi on reaktio uusliberalistiseen maapalloistumiseen. Se on väärä ja pelottava reaktio, mutta se ei johdu vain kulta-ajan kaipuusta, kuten Tervo olettaa.

Populistinen nostalgia karmii, mutta uusliberalistinen nostalgia sen sijaan tympäisee. Kapitalismin kriisiytyessä ja EU:n tapaisten instituutioiden natistessa liitoksissaan pitäisi ymmärtää, etttei historia ole loppunut, vaan saattaa olla, että se on pikemminkin alkamassa. On olennaista mihin suuntaan historia kulkee. Taaksepäin on silti turha tuijotella: parhaimmillaankin nostalgia on vain laastari.

Ville Ropponen


Ennen massiivista ydiniskua

Ennen massiivista ydiniskua me uskouduimme toisillemme.
Ennen massiivista ydiniskua hänen rusettinsa katosivat kuvasta ja aamiaismurot vaihtuivat toisiksi.
Ennen massiivista ydiniskua hän ulkoilutti miestään enää harvoin.
Ennen massiivista ydiniskua minä masturboin jotenkin pimeästi, enkä yhtään tulevaa valoa ennakoiden.
Ennen massiivista ydiniskua sinä katsoit klitoristasi oudon välittömästi kuin hedelmää.
Ennen massiivista ydiniskua patterit raikuivat kuin ne olisivat voineet pelastaa meidät.
Ennen massiivista ydiniskua hiiret juoksivat varpaisillaan.
Ennen massiivista ydiniskua pääkaupungissa oli kaikki hyvin, ravintolat täynnä.
Ennen massiivista ydiniskua johtajat kättelivät toisiaan kaveruksina.
Ennen massiivista ydiniskua katsoimme erittäin hyvän rikossarjan. Ja söimme sipsipussillisen.

Odotus

Odotamme, että laajakaistayhteys palaisi.
Odotamme, että hän lopettaisi kokouksen.
Odotamme, että ystävä tulisi, ottaisi poskesta kiinni.
Odotamme, että ei enää vituttaisi.
Odotamme haimasyöpää, kivessyöpää, keuhkosyöpää, rintasyöpää.
Odotamme, että laihtuisimme laihoiksi, lihaksikkaiksi ja kurvikkaiksi.
Odotamme, että saisimme tyttö- tai poikaystävän.
Odotamme, että pääsisimme panolle.
Odotamme, että laukeaisimme.
Odotamme, että se toinen lähtisi menojaan.
Odotamme aamua. Ja odotamme iltaa.
Odotamme, että työstä maksettaisiin palkkaa.
Odotamme oksennusta.
Odotamme, että löytyisi oikea työ, eikä väärä.
Odotamme loma-aikaa.
Odotamme loman alkua.
Odotamme loman loppua.
Odotamme, että tulisi lapsia.
Odotamme, että lapset kasvaisivat.
Odotamme, että he menestyisivät koulussa ja muuten.
Odotamme, että he lähtisivät kotoa ja saisimme viimein olla kaksin.
Odotamme, että saisimme olla yksin.
Odotamme, että yksinäisyys loppuisi.
Odotamme joukkokokouksia ja yhteisyyttä.
Odotamme elämän tarkoitusta kollektiivissa.
Odotamme tappavaa laukausta, joka ei tapa meitä.
Odotamme myrkkysientä, joka olisi superruokaa.
Odotamme sairautta, joka parantaisi.
Odotamme myyttisen elämän paluuta ja modernin loppua.
Odotamme kuolemattomuutta virtuaalielämän tuolla puolen.
Odotamme kuolemaa, joka saisi elämään.
Odotamme luontoa, joka pyllistäisi.

P.L.M.

Pistoolia lataava mies kaivopuistossa.
Pistoolia lataava mies Stalingradin raunioissa.
Pistoolia lataava mies täti-Monikan aviovuoteessa.
Pistoolia lataava mies presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla.
Pistoolia lataava mies yritysjohtamisen kurssin strategiaesimerkkinä.
Pistoolia lataava mies poliisin tarkk'ampujan tähtäimässä.
Pistoolia lataava mies porojahdissa Urho kekkosen kansallispuistossa.
Pistoolia lataava mies Jari Tervon romaanissa.
Pistoolia lataava mies – hopealuoteja – linnassa Transsilvanissa, kuutamolla.
Pistoolia lataava mies yksinäisenä jäätävässä sumussa.
Pistoolia lataava mies vaaleanpunaisessa hattarassa.
Pistoolia lataava mies sekundanttinsa kanssa aamuneljältä.
Pistoolia lataava mies johtamassa punavankien teloitusta.
Pistoolia lataava mies huvipuiston kojulla blondi käsipuolessa.
Pistoolia lataava mies tuijottamassa peiliin nauraen kuin apina.
Pistoolia lataava mies jne.

Opportunismin kritiikki

Ville Ropponen Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritaris...