perjantai 16. joulukuuta 2016

Kekkoslovakia 2.0.

Hauskutin aikani,
katosin kuvasta, tulin taas takaisin,
hyvästi luvasta,

pyrynä metsän rajaa.

Hauskutin aikani,
itkin taas huvista, kiersin ulos
veroin ja osakkein,

tätä yhtä ja samaa.

Hauskutin aikani,
tapoin taas halusta, ylestä palosta,

tätä lujaa jämää.

Hauskutin aikani,
Kempeleen kalusta, uskosta lujasta,

paloa hämää.

Hauskutin aikani,
tuskutin kaikki, hyppäsin itse

sinne lahtarin läjään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Robotin nälkä

Robotti lääkitsee nälkiintynyttä sieluaan. Se lihottaa tuhoutunutta mieltään raunioilla. Robotti kerää keskityösleirien sirut, se poi...