maanantai 21. marraskuuta 2016

Hedonistinen robotti

Olen tyydyttymättömässä tilassa,
luonteenomaisessa tilassa, jatkuu niin kuin Möbius-nauha.
On pakko päästä nussimaan, haluan tunkea elimeni jonnekin.
Haluan nussia koiraa, elefanttia, delfiiniä. Haluan naida
ruumiita, sikiöitä, äitiäni, isääni ja veljeäni.
Täytyy saada
nautintoa – oodekolonia tai Bourbon-viskiä,
tolua tai puhdasta oopiumia.
Olen hermostunut, ärsyyntynyt, ärsyyntynyt.
Nyt ei Subutex riitä.
Haluan tuntea auringon ideologian hehkun,
kun kaikki reaalinen on räjähtänyt ja vain illuusio
värisee täydellisenä horisontissa, ja vartalon läpäisee
kaikkivoipaisuuden neljän ulottuvuuden aalto.
Haluan kuolla pillu kielelläni, päässäni universumin orjantappurakruunu
ja objektiivisen totuuden peililasit päässä.
Haluan sammuttaa hasissätkäni Kristuksen peräreikään
ja naida Jumalalta tajun kankaalle.
Haluan syödä plutoniumia, syanidia ja DDT:tä,
kaikesta huolimatta, vain vittuillakseni.
Olen hermostunut, ärsyyntynyt, ärsyyntynyt.
Harmaata on maisema puolillaan
ja minä tarvitsen verisiä värejä.
Antakaa minulle jokapäiväinen nautinto,
niin minä vapahdan teidät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Teräkseen taittuneet modernismin sarvet

  Georgialaiset modernistit uudistivat taidetta 1900-luvun alussa. Taivaansinisten juomasarvien tarjoama pulppuava malja virkisti kirjallist...