keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Volgalla pelätään ympäristökatastrofia

Voimalan laajennus uhkaa tuhansien vuorimarilaisten koteja. Myös Volgan rantojen luonto tuhoutuu, jos joen pinta nousee pysyvästi useita metrejä.

Volga-joen pinta saattaa lähivuosina nousta viidellä metrillä. Tšeboksaryn teollisuuskaupungissa suunnitellaan voimalan laajennusta, jonka toteutuessa Marinmaalla, Tšuvassiassa ja Nižny-Novgorodin läänissä veden alle jäisi 165 000 hehtaaria maata. Vähemmistökansa vuorimarilaisille kyseessä olisi katastrofi. Tuhansien heistä pitäisi siirtyä veden tieltä.

Taistelu Moskova–Pietari-moottoritien alta kaadettavaksi tuomitun Himkin metsän puolesta on ollut paljon esillä Venäjällä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Tšeboksaryn voimalan laajennushanke Volgalla, 500 kilometriä Moskovasta itään. Hankkeiden taustalta löytyy yhteinen piirre: suuryhtiöiden etujen asettaminen ekologisten, kulttuuristen ja inhimillisten arvojen edelle.

Presidentti Medvedev siunasi Tšeboksaryn hankkeen jo vuonna 2009, ja huhtikuussa 2010 pääministeri Putin allekirjoitti puoltopaperit. Ympäristöjärjestöt, ortodoksinen kirkko ja jopa paikallispoliitikot ovat kuitenkin jatkuvasti kritisoineet hanketta.
Kritiikkiä vaimentaakseen Tšeboksaryn voimalan omistaja RusGydro-yhtiö teetti ympäristöraportin viime vuoden lopulla. Raportti kumoaa ympäristöjärjestöjen selvitykset ja hankkeen edut julistetaan haittoja suuremmiksi. Jopa nykyisten ympäristöongelmien väitetään johtuvan siitä, ettei voimalaa ole vielä laajennettu. 

Marilainen älymystö on arvostellut raporttia purevasti. Valtaosa pakkosiirrettävistä on vuorimarilaisia. He puhuvat marin kielen murretta, jota taitaa vain 30 000 ihmistä. Vuori-Marin alueesta kolmasosa jäi patoaltaan alle ja 8000 vuorimarilaista karkotettiin jo vuonna 1980, kun Tšeboksaryn voimala rakennettiin.

Tšeboksaryn voimalan laajennus muuttaa Volgan mikroilmastoa, raportoi uutistoimisto MariMedia. Vedenpinnan nosto leventää jokea. Tämä lisää haihtumista. Seurauksena keskimääräinen ilman lämpötila kesäaikaan saattaa laskea 5–10 astetta ja ilmankosteus lisääntyä 15–20 prosenttia. RusGydron edustajan Rasim Haziahmetovin mukaan luonnon tasapaino kuitenkin korjautuu 10–15 vuodessa ja eläin- ja kalakanta palaa ennalleen.

Voimalaa on pakko laajentaa, väittää Haziahmetov vedoten yhtiön ympäristöraporttiin. Sen mukaan voimalan ympäristöongelmat johtuvat siitä, ettei valtion rahoitus vuonna 1980 ollut riittävää ja veden pinta nostettiin vain 63 metriin. Tulvia torjuvat muurit jäivät pääosin rakentamatta. Kolmekymmentä vuotta kasautuneita ongelmia ovat vuotuiset tulvat, rantojen eroosio, veden saastuminen, rehevöityminen, sinilevä ja bakteerikasvusto.
”Väite patoaltaan pinnan noston pysäyttämisestä 63 metriin rahoituksen puutteen vuoksi on valetta”, kirjoittaa Karjalan marilaiset -kulttuurijärjestön johtaja Mihail Asessorov ulkomarilaisen MariUver-nettilehden artikkelissa. 

Asessorovin mukaan veden nosto pysäytettiin 1980, koska siitä seurasi ympäristökatastrofi. Pohjavedet nousivat Volgan rannoilla ja metsä kuoli 10 kilometrin säteellä joesta. Ketään ei asetettu vastuuseen.
”Kuka ottaa nyt vastuun mahdollisesta ekokatastrofista? Miten ihmisille käy, jos Volga levitetään järveksi Marinmaan päälle?” kysyy Asessorov.

Asessorov väittää paikallisviranomaisia lahjotun hankkeen tueksi. Hän ehdottaa sähköistä kampanjaa, jonka aikana Venäjän presidenttiä ja korkeita politiikkoja pommitettaisiin vetoomuksilla.

Mutta loppuuko aktivisteilta aika kesken? RusGydro on jo aloittanut lupien hakemisen ja paperisodan. Voimalan laajennuksen suunnitellaan alkavan tänä tai ensi vuonna ja sen tulisi valmistua viidessä vuodessa. Marinmaalla varaudutaan kaatamaan veden tieltä 55 000 hehtaaria metsää, tuhoamaan 3000 rakennusta ja siirtämään 20 000 ihmistä.

Marilaisten kirjailijoiden Marinmaan hukuttamista kritisoivia runoja voi lukea täältä.

Artikkeli on ilmestynyt myös Fifissä 2.3. 2011.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Opportunismin kritiikki

Ville Ropponen Demokratia on nyt uhattuna sekä idässä että lännessä. Historioitsija Timothy Snyder esittelee keinot estää autoritaris...